Satuja ja tarinoita -työpaja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille

IMG-2888

Helsingin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden koulutuspäivänä 20.11.2017 pidin työpajan satujen ja tarinoiden käytöstä sosiaalityössä. Aihe laajeni kirjoittamiseen ja runoihin.

Sanamaa
Kerron teille sitä vaan,
että melkein mitä vaan
mahtuu Sanamaailmaan.

Mahtuu vanhaa,
mahtuu uutta,
maata, puuta, avaruutta,
tulta, vettä,
lunta, räntää,
norsun kärsää, hiiren häntää.
Aurinkoista
möyskin hyistä
ja se johtuu eri syistä.

Mahtuu ilo,
mahtuu suru,
vuoristo ja hiekan muru,
paljon pahaa,
paljon hyvää,
matalaa ja tosi syvää

Mahtuu polku,
mahtuu katu,
soitto, laulu, runo, satu,
mahtuu kiveä ja kukkaa,
Punahilkkaa, susihukkaa

Pysähdy.

 Ja mieti vähän.

mahtuikohan kaikki tähän

runoon, jonka kirjoitin

-Jukka Itkonen-

Kirjeenvaihtoa satusankarin kanssa

Osallistujat miettivät omaa tärkeää sankaria tai  mielikuvitushahmoa: kuinka se on auttanut häntä, millainen se on, millaisia ominaisuuksia sillä on. Kuulin, kuinka huoneessa ajatukset juoksivat lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen ja takaisin. Valitun sankarin  kanssa käytiin kirjeenvaihtoa. Ensin kirjoitettiin kirje sankarille:  mitä haluat hänelle kertoa elämästäsi, lapsuudestasi, työstäsi ja miten sankari voisi auttaa. JOkainen liki kirjoituksensa itsekseen. Seuraavaksi sankari  vastasi
kirjeeseen. Lopuksi sankarille lähetettiin vielä kiitosviesti. Kirjeenvaihtoa käytiin tuttujen ja tuntemattomien sankareiden ja hahmojen kanssa, oli esim. Peppi, Robin Hood, Pekka Töpöhäntä  ja itsekeksittyjä sankareita kuten Häh.

Saduista ja ääneen lukemisesta

Hyvän sadun rakenne:
 Se alkaa ”olipa kerran”, jolloin tiedetään, ettei tarina ole totta
 Selkeä juoni
 Hyvä ja paha on erotettu selkeästi
 Pahaa vastaan on auttajia
 Hyvä voittaa ja on onnellinen loppu

Perinteiset sadut antavat lapselle mahdollisuuden käydä läpi turvallisesti vaikeita ja pelottavia kokemuksia ja tunteita. Sadussa kaikenlaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Lapsi kuulee, kuinka vaikeissa tilanteissa on auttajia ja hyvä voittaa.  Lapsi voi mielikuvituksen kautta löytää omia väyliään tilanteiden läpi ja löytää sanoja
asioille, joille niitä ei aikaisemmin ollut. Sadussa on helppo löytää samaistuksen kohteita.
Keskustelimme, kuinka sadun kautta voi löytää dialogin lapsen kanssa. Satu luo yhteistä maailmaa lapsen ja työntekijän välille.

Saduttamisessa lapsi itse kertoo saduksi oman tarinansa. Sosiaalityöntekijät jo nyt käyttävät kortteja ja figuureita, joiden avulla lasta autetaan kertomaan kokemuksistaan. Sadutuksessa voi mennä vaikeasta asiasta eteenpäin. Lapsi voi satuhahmojen kautta kertoa millaiset tyypit tai asiat auttaisivat häntä ja miten tilanne päättyy onnellisesti. Ulkoistamalla omaa tarinaansa lapsi löytää toivon siitä, että asiat voivat ratketa hyvin ja häntä autetaan. Ratkaisuja ei aina löydy yhdessä tapaamisessa. Useamman tapaamiseb aikana palataan lapsen kertomaan satuun ja jatketaan sitä. Sosiaalityöntekijä kirjoittaa sadun ylös juuri sellaisena kuin lapsi sen kertoo ja antaa lapsen sitä tapaamisissa mieleisekseen ja oikeaksi. Lapsi tietää, milloin satu on valmis. Tämän jälkeen satu luetaan lapselle. Menetelmää voi tietenkin käyttää myös nuorten ja
aikuisten kanssa. Mikään aihe, tunne juonenkäänne tai hahmo ei ole väärä. Se vain on.

Ääneen lukemisen kuunteleminen kehittää keskittymistä. Kuunteleminen voi olla minddfullness –tai meditaatio tyyppistä harjoittelua. Ajatus karkaa ja palaa taas tekstiin. esimerkiksi piirtäminen tai käsityöt voivat auttaa pitämään ajatuksia koossa. Ääni myös hoitaa ja auttaa rentoutumaan.

Luin Jaakko Hämeen-Anttilan käännöksestä Tuhat ja yksi yötä -satuja Sindbad Merenkävijän viidennen matkan. Satua kuunnellessa oli mahdollista piirtää väriliiduilla. Sindbad Merenkävijä lähtee matkalle Irakin Basrasta, mistä Suomeenkin tuli turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Matkalla  hänen selkäänsä päätyy kiusallinen vanhus, joka hankaloittaa elämää ja tekee siitä sietämätöntä. Vapautuakseen siitä, se on tapettava. Kertomuksen vanhusta on tulkittu mm riippuvuudeksi ja työuupumukseksi. Kertomus sopii mielestäni aikuisille. Olen lukenut sen myös peliriippuvaisille. Kertomus avasi keskustelun häpeästä, riittämättömyydestä, läheisten ihmissuhteiden
katkeamisesta ja yksinäisyydestä.

Lohtua loruista ja runoista

Olen käynyt vanhaa kansakoulua, missä laulettiin lastenvirsiä: Mä silmät luon ylös taivaaseen, Ystävä sä lapsien ja Tiedän paikan armahan. Muistan niiden tuoneen turvaa ja lohtua, vaikka en ole kasvanut uskonnollisessa perheessä. Me osasimme nämä virret. Minua on askarruttanut, onko tämän ajan lapsille vastaavia lohduttavia lauluja ja runoja. Olen kerännyt lohduttavia lasten runojaja loruja. Työpajassa luin niitä ja samanaikaisesti kuulijat muovailivat dass-massasta. Tunnelma oli rentoutunut ja sanat saivat kulkea, kohdata ehkä ohittaakin.

Sillat

Seitsemän meren ylitse

tehtiin seitsemän siltaa.

Aamulla työ kun aloitettiin,

se oli valmiina ennen iltaa.

Siltoja pitkin jokainen
pääsi ihan minne tahtoi. Se oli lasten säätämä laki.
Minkä aikuiset sille mahtoi

Seitsemän meren ylitse
kantautui nauru lasten.
Siksihän sillat tehtiinkin
ihan varta vasten
-Pia Perkiö-

Viimeiseksi teimme vielä yhdessä runoja. Palasimme alussa kirjoitettuihin kirjeisiin. Jokainen valitsi kaksi lausetta teksteistänsä ja kirjoitti yhden lauseen yhdelle erillisille papereille. Viiden ihmisen ryhmissä tehtiin lauseista omia runoja. Yllätyn aina tässä harjoituksessa, kuinka hienoja kokonaisuuksia syntyy. Jokainen teksti ansaitsi ablodit.

IMG-2890[14545]

Lopuksi tuli ehdotuksia satujen viemisestä arkeen juuri helpottamaan lapsen kanssa dialogin luomista. Joku mietti, että työntekijöiden tiimit alkaisivat saduilla. Jokainen työntekijä lukisi vuorollaan valitsemansasadun. Toisiko se jotakin uutta kokouksiin esim. luovuutta ratkaista lastensuojelun pirullisia ongelmia.

Kahden tunnin työpajassa pääsimme raapaisemaan pintaa satujen ja tarinoiden kirjojen ja kirjoittamisen mahdollisuuksista sosiaalityössä ja vuorovaikutustyössä. Toivon, että jokainen löysi omalle tavalleen tehdä työtä, jonkin uuden näkökulman. Minä ainakin löysin toivoa ja iloa.

Saduista ajatukset lähtevät nyt kiertelemään kohti vapaaehtoistyön merkitystä ja sisäistä motivaatiota,mistä  luennoin Mielenterveysyhdistys Helmessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s